En tiedä maailmassa mitään kauniimpaa kuin hetki tää. Niin aivan hiljaa odotellaan koirankopissa, ettei saunavuoro läkähdytä meitä tullessaan. Miten saisin talonmiehen kuulemaan, etten välttämättä uskalla mennä saunomaan. Mikä voisi auttaa mua!? Mistä mä saisin hiukkasen voimaa, että uskaltaisin mennä saunomaan? Mä tahdon ja tahtoisin kertoa, että saunaan meneminen on turhaa, mutta en voi sitä koskaan tehdä. Ei sitä voi mitenkään perua, ja vaikka voisikin niin menee energiaa hukkaan, kun se sauna itsekseen lämpiää kenenkään sinne sisään menemättä. Mä niin pelkään, että löylyt vielä mut tappaa. Ei tää mun itsetunto kestänytkään tätä häpeää, jonka saunavuoron hoitaminen vaatii ja omakseen haluan ottaa itseni ja sieluni selättää. En tiedä mistä tämä pelko siivet saa selkäänsä - tähänkö päädyttiin. Sori, että jäädään kyyneliin.

Yllä oleva teksti voi vaikuttaa hauskalta, tai ainakin sellaiseksi tarkoitetulta, mutta voin vakuuttaa että kirjoitin sen tuntien syvää harmoniaa sisälläni kannatellen. Tahdon tällä kaikella kertoa vain sen että tämä kaikki on täysin turhaa.